Kolmen tunnin päiväunet päättyvät säpsähdykseen. En hetkeen tiedä, missä olen. On pakko koittaa kädellä päälakea. Juuri äsken ruotsalainen maahanmuuttaja leikkasi pääni paljaaksi Gillette Mach 3 -partahöylällä. Tartun hiuksiini, enkä tunne kaljua paikkaa. Tallella ovat.
Ulkona alkaa olla vähitellen aika kylmä. Illat ovat viilentyneet huomaamatta. Kaulahuiville alkaisi vähitellen olla käyttöä, mutta olen liian myöhään liikkeellä. Flunssa ehti jo iskeä oikein kunnolla. Tämän jälkeen kestänkin varmaan
Niinpä tietysti, kuume on varmaan edelleen laskemassa. Käytännössä se tarkoittaa todentuntuisia unia ja hourailua. Pienenä yritin raahata kuumeessa pikkusiskoni pihalle tai yksinkertaisesti karjuin läpi yön. Nyt olen kuitenkin Göteborgissa. Pikkusiskot puolestaan Suomessa ja Singaporessa. Päätän kasata ajatukset ja otan koneen esille.
minkä tahansa ruotsalaisruton.
Viikko on mennyt aika kaksijakoisissa fiiliksissä. Viikonloppu oli loistava, mutta arjen on pilannut korkea kuume ja esseet. Maanantaina oli aamusta alkaen aika väsynyt olo. Tavallisesti aamujumitus menee ohi noin pannullisella kahvia, mutta nyt olin koko päivän aivan loppu. Iltapäivällä päätin ottaa pienet torkut. Heräsin joskus neljä tuntia myöhemmin ja tajusin, ettei kunto ole ehkä aivan loistokkain. Siitä lähtien olen nukkunut suunnilleen tuplasti normaaliin verrattuna. Nukkuminen on kivaa.
Mutta se siitä. Viikonloppu oli kaikin puolin älyttömän hehkeä. Olin suunnitellut lauantaille huvipuistoilua Lisebergissä ja vaihtaripippaloita. Olin jo Lisebergin porteilla, kun toinen suomalaiskille Henri soitti ja ehdotti reissua Smögenin kalastajapitäjään. Kamera odotti laukussa ja olin toivonut jotain perinteistä. Lähdimmekin neljän äijän porukalla pienelle road tripille kohti kalastajahaalareita ja meriruokaa.
Reissu oli juurikin perinteistä rannikkomaisemaa. Pieniä värikkäitä taloja, kalastajia, verkkokasoja ja merta. Abban tehdasalueen edustalla alkoi jo tuntea syksyn. Tuuli iski rannikolla kasvoihin kylmästi ja kiitin neule- ja takkivalintojani. Päätimme reissun kunnon seafood-kattaukseen. Siihen puolentoista tunnin paluumatka ja kohti etkoja.
Pre-party hoitui tällä kertaa ruotsalaistunnelmissa. Humalafilosofoinnin aiheita olivat muun muassa Nato, nuuska, ja halloween. Oli mukava pajattaa ruotsia ilman sen suurempia paineita. Koululla kommentit pitää aina miettiä etukäteen. Uusiin käsitteisiin ja sanastoon törmää päivittäin, joten keskittyminen on aika välttämätöntä. Muuten putoaa välittömästi kärryiltä.
Nyt on työn alla kaksi esseetä. Onneksi rima ei ole kovinkaan korkealla, koska esimerkiksi jälkimmäisen pituus on noin kaksi A4:sta. Ruotsiksi kirjoittaminen on kuitenkin suhteettoman hidasta - varsinkin, jos kysymykset ovat laajoja. Kotitentti on suunniteltu kattamaan mahdollisimman suuri alue kahdesta kirjasta. Siksi vastausten muotoilu on yllättävän vaikeaa. Kielitaidon rajat tulevat vastaan etenkin, jos vastauksessa pitää soveltaa useampaa teoriaa.
Tänään oli taas yksi organisaatioharjoitus. Viestittelimme kuvitteellisessa yrityksessä duunaritasolta ylimmälle pomolle lappujen avulla. Päädyin duunarilinjalle, joka pysyi koko harjoituksen ajan vailla oikein minkäänlaista tehtävää. Käytännössä kirjoitin puolentoista tunnin harjoituksen aikana yhden lapun. Edessä istunut ruotsalaiskaveri, jonka nimeä en nyt millään muista, huuteli proffalle, että haluaa perustaa oman ja tehokkaamman yrityksen. Oli siis harvinaisen tylsää. Viereisellä linjalla kolme tyttöä jutteli lappujen avulla lounaspaikan valinnasta.
Palautteessa ryhmämme tarkkailija kehui tyttöjen aktiivisuutta. "De skrev alltid nog hade de mycket mycket lapparna." Tästä harjoituksesta pitää siis kirjoittaa kahden sivun essee. Jee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti